Kun ensimmäisen kerran pissaa siihen tikkuun ne useimmiten odotetut kaksi viivaa, ei oikeastaan edes käsitä sitä, miten elämä on muuttunut siitä hetkestä alkaen. Alkaa täysin uusi elämä, ei edes elämänvaihe.

Muistan, kun itse aloin odottamaan sitä ensimmäistä, toista, kolmatta ja neljättäkin, niin ensimmäinen ajatus oli kieltämättä liikunta. Miten hallita sitä asiaa, ettei paino nousisi raskausaikana niin paljon, että kaupasta loppuu vaatteista kokonumerot.

Painonnousu ärsytti, ja miksi ei: jatkuvaanhan sitä neuvolassakin mitataan.

Minulla nousi kaikkien raskauksien aikana paino kutakuinkin 30kg, ihan järkyttävä määrä siis. Ensimmäisen synnytyksen jälkeen odotin, että se vauvamaha häviäsi simpsala pim heti synnytyksen jälkeen. Suihkussa synnytyksen jälkeen karu totuus valkeni – jumaliste, sehän on siinä vieläkin!! Ja kauan olikin. Tiedoksi vain kaikille niille, jotka nyt sitä ensimmäistä odottaa.

Oli jännää huomata ensimmäisen kerran treenaillessa, että vauva alkoi tuntumaan vatsallaan ollessa. Nyt se maha alkaa kasvamaan, ja sitä se todellakin teki. Samoin rinnat, takamus, naama…..aivan täydellinen muodonmuutos koko keholle.

Minulle tuo oli tavallaan omanlainen kriisikin; menettää kontrolli omaan kehoon. Ulkomuoto ja -näkö meni täysin uusiksi  ja nukkumaankaan ei kunnolla kohta enää kyennyt lonkkakipujen vuoksi. Kun lantio “veltostuu”, eli siis valmistautuu synnytykseen ja antaa vauvalle tilaa kasvaa, tulee helposti lonkista järkyttävän kipeät.

Tietynlainen realismi meillä ehkä puuttuu, tässä raskausajan informaatiossa. Vauvat on ihan superihania, mutta raskausaika ja synnytyksen jälkeiset kuukaudet ei välttämättä sitä ole.

Tätä minulta on kysytty nyt useamman kerran: Mitä liikuntaa minusta olisi hyvä harrastaa raskausaikana? Lopulta saan tämän blogin ulos, ehkäpä teistä kysyjistä on jo joku synnyttänyt tällä välin:

 

Peruskunto: Sitä jos mitä tarvitset. Jos tiedät, että sinulla on huono kunto jo nyt ennenkuin vauva on edes syntynyt, on vauvan kanssa jaksaminen varmasti todella raskasta.

Vaunujen lykkääminen sohjossa ja niiden nostelu auton takakonttiin, bussiin, varastoon jne kysyy oikeasti kuntoa. Samaan aikaan vauva saattaa itkeä, ja on pakko pitää sylissä, kun yrität nostaa kasseja mukaan. Se vauvakassikin painaa – kaikki ne harsot, vaipat, vaihtovaatteet, lelut, imetyssuojat, mahdolliset korvikkeet ja pullot, ehkä omakin vaihtopaita…..sitä tavaraa nimittäin riittää!

Joten, ylös ulos ja lenkille todellakin! Perusjumppaa kehonpainolla, kävelylenkkejä kolmisen kertaa viikossa. Tai vaikka joka päiväkin. Sellaisella vauhdilla, että tulee hiki ja tiedät olleesi kävelemässä etkä puhelimessa.

 

Niska-hartia seudun huolto: Näin metrossa naisen, joka vaihtoi taaperolle puhtaita vaatteita pissaisten tilalle. Ihan koski omaankin selkään ja muistin miten monta kertaa itsekin oli tuossa asennossa tuota hommaa jumppaillut…

Vauvanhoito todellakin käy tuonne niska-hartia seudulle. Etsi jumppia vaikka youtubesta, missä ohjataan tuon alueen huoltamista ja käy salilla vaikka ihan tämmöisillä kehonhuolto –  tunneilla. Tai kokeile minun ohjaamia keppijumppia.

Jos imetät sängyssä, menee hartiat lukkoon kylkiasennossa ja jos sylissä, menee tukikäden hartiat niin kipeiksi, vaikka olisikin imetystyyny käytössä. Eikä se rinta ihan kauhean monella äidillä “roiku” suoraan tups vaan vauvan suuhun, vaan sitä pitää ohjata sinne. Tämäkin jumittaa hartiaseutua.

Myös pulloruokinta jumittaa hartioita, varmaan ehkä vielä enemmän? Pulloa pitelevä käsikin kun on jatkuvassa staattisessa pidossa. Aika usein sitä vielä katselee pikkuista vauvaa kun syöttää; “pää painuksissa” siis saa olla aika suuren ajan päivästä.

Niska-hartiaseudun verryttelyllä saat pidettyä ylävartaloa auki, ja venyttele rintakehää auki. Meillä on usein jo nyt, ihan ilman vauvaakin, jäykkä rintaranka ja eteenpäin työntynyt “pää”, arvaappas paheneeko vaivat kun vauva on paljon sylissä ja painut kasaan rinta-alueelta yhä vain enemmän… Nyt ihan oikeasti tsempit tällekin alueelle!

 

Syvät keskivartalon lihakset: Nyt voitkin sitten unohtaa sen sixpäkin, ja alkaa keskittymään syviin lihaksiin. Nämä on ne lihakset, jotka auttaa, ettei koske koko ajan alaselkään ja jaksat kannatella sitä valtavaa vauvamahaa raskausajan.  Idea on siis tehdä niitä lankkuja, hengitysharjoituksia, pitkiä hallittuja pitoja, joilla vahvistat syvinta vatsalihasta.

Nämä liikkeet menevät monilla ohi, helposti suorille vatsalihaksille tai lonkan koukistajille. Jos yhtään pystyt, niin hanki tähän apua vaikka edes pariksi kertaa. Ammattilaiset osaavat ohjata liikkeet menemään suoraan toivottuun kohteeseen, eikä vain sinne päin.

 

Selkälihakset: Aika nopeasti menee niin, ettei selkälihaksia pysty enää mahallaan tekemään. Joten tee seisaalleen. Pitkät käsien ojennukset alhaalta ylös, vastaikkaisen jalan kurottelut ja ristiin nostot, kepin kanssa käsien nosto kehon etupuolella.. todella tärkeää. Selkä on tiukilla vielä pitkään!

 

Ryhti: … painuu hyvin helposti raskausaikana siihen, että kävelet ns. lantio, eli vauvamaha edellä. Synnytyksen jälkeen siinä onkin iso työ, kun lähdet etsimään painopistettä keholle uudelleen. Maha ja paino kehon etupuolelta on vauvan verran hävinnyt ja nyt pitäisi alkaa saamaan se hieman takakeno asento uudelleen suoraksi. Alaselän kivut ovat monelle synnyttäneelle todellakin totta.

Vahvista pakaroita ja takareisiä. Ja tietysti nuo hyvät vatsa- ja selkälihakset on ihan yhtä suuressa roolissa. Vahvista jalkoja koko raskausajan; tee kyykkyjä, nosta lantiota, tee reisi vatsa pakara treenejä. Heikot pakarat ja reidet nimenomaan edesauttaa sitä, että et jaksa suoristaa painopistettä uudelleen.

Jumppapallo on hyvä, pehmeä apuväline ja netistä löytyy todella hyviä treenejä, joita voit tehdä kotonakin. Pallon kanssa touhutessa vahvistuu koko keho, kun joudut pitämään koordinaatiota koko ajan yllä.

 

Seisominen istumisen sijaan; Kannattaa aloittaa tämä harjoittelu jo ajoissa, vauvan kanssa todella tulet seisomaan. Vaipanvaihdossa, pukemisessa, riisumisessa ja taas pukemisessa, pyykkäämisessä, tuttien ja ehkä myös pullojen keittämisessä ja myöhemmin sitten hiekkalaatikon reunalla. Selkä ja jalat väsyy ihan hurjasti, jos et ole tottunut seisomaan. Ja kun seisot, kulutat jo enemmän kaloreitakin, joten sitä voi hyvin kutsua raskausajan liikunnaksi.

 

Venyttelyt: Minulla ainakin kroppa jäykistyi ja tuli vähän kömpelöksi raskauden aikana. Lihasjumeja tuli helposti, samoin tietysti sen jälkeen kun vauva oli syntynyt. Tai kun niitä lapsia oli kolme ja sitten vielä neljä.

 

Kun noilla opeilla lähdet miettimään mitä treenata, uskon että palaudut synnytyksestä ihan mielettömän paljon nopeammin ja jaksat sen vauva-arjen. Raskausaika on oikeastaan todella lyhyt, vaikka se odottavalle on pitkä. Teet itsellesi niin hyviä tekoja, kun mietit noita ylläolevia aihealueita ja rakennat niistä raskausajan treenit. Neuvoa saa kysyä lisää, tässä tällainen pikaopas 🙂